ELÄINTEN HYVINVOINTIA ENNEN JA NYT
Sanni Murtola & Seija Kokkonen

Vuonna 2018 Maitomaan kaikilla tiloilla otettiin käyttöön kansainvälinen eläinten hyvinvoinnin arviointimenetelmä Welfare Quality®. Savolaismeijeri oli sitoutumassa vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuvaan järjestelmään ensimmäisten joukossa maailmassa. Myös se oli poikkeuksellista, että Maitomaalla sertifiointi kattoi alusta lähtien meijerin kaikki maitotilat.

Eläinten hyvinvointi on ollut olennainen osa maitotilojen arkea kautta aikojen. Menneisyyden muutaman lehmän tiloilla Herttoja ja Helunoita vaalittiin, sillä lehmistä saatu maito oli arvokasta; se tarjosi ravintoa talon väelle ja toimi kauppatavarana sekä raaka-aineena kallisarvoiselle voille. Tilakokojen kasvaessa eläinten hyvinvointi on vaatinut aina vain enemmän suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä.

Hyvinvointi näkyy maitotilissä

Apua maidon laadun varmistukseen, ruokinnan ja tilojen suunnitteluun sekä eläinten hyvinvoinnin ylläpitoon tarjoavat Maitomaalla alkutuotantopäällikkö ja alkutuotantoneuvoja. Tänä vuonna Maitomaan pitkäaikainen alkutuotantopäällikkö Seija Kokkonen jäi eläkkeelle ja saappaisiin astuu Sanni Murtola. Heidän mukaansa eläinten hyvinvointiin panostamisesta on tullut normi.

– Nykyisin maitotilan investointien ehtona on, että eläimille tarjotaan enemmän tilaa ja vapautta. Pihatot ovat yleistyneet jatkuvasti ja ulkoilumahdollisuudet lisääntyneet. Ennen ulkoiltiin vain kesällä, nykyisin yhä useampi tila mahdollistaa ympärivuotisen ulkoilun. Myös lain takaama ulkoiluaika on pidentynyt, Seija kertoo.

Kummatkin ovat sitä mieltä, että WQ:n ja muiden uudistusten käyttöönotolle myötätuulta on tarjonnut huomio hyvinvoinnin ja maidontuotannon yhteydestä.

– Tiloilla huomataan käytännössä, että kun eläimet voivat hyvin, se näkyy maitotilissä. Lisäksi se voi jopa vähentää työn määrää. Kaikki parannukset eivät välttämättä vaadi paljon rahaa, vaan pienilläkin muutoksilla ja toimintatapojen säädöllä voi olla vaikutusta, Sanni avaa.

Työkaluja hyvinvointiin

Alkutuotantoneuvonta tarjoaa tiloille erilaisia työkaluja ja vinkkejä, joilla eläinten hyvinvointia voi edistää. Usein toimii myös parhaiden käytänteiden kierto: neuvojille raportoidaan, mikä on koettu hyväksi omalla tilalla, ja he vievät viestiä eteenpäin. Esimerkiksi parsien mitoitus, niskapuomien säädöt ja parren pinta vaikuttavat makuullemeno- ja ylösnousuaikoihin, jotka ovat myös esimerkkejä hyvinvointijärjestelmä WQ:n mittareista. Ruokintakertojen ja rehun määrän muutoksilla voidaan edistää pötsin terveyttä.

Erilaiset koneet ovat tulleet tiloille ihmisten avuksi keventämään töiden taakkaa, mutta niillä voidaan parantaa myös eläinten oloja.

– Nykyisin lannanpoistolaitteet pitävät ritilät ja parret puhtaana, mikä vaikuttaa sorkkaterveyteen. Myös ilmanvaihtoa pystytään mittaamaan ja säätämään. Sillä on merkitystä navetan viihtyvyydelle, Sanni luettelee.

Tilan väen ja meijerin neuvojien lisäksi eläinten hyvinvoinnin äärellä työskentelee joukko eläinlääkäreitä. Ennen vanhaan eläinlääkärin palveluita ei välttämättä ollut saatavilla samaan tapaan kuin nykyisin. Tilakäynneillä keskityttiin tuolloin hoitaman sairauksia ja akuutteja tilanteita.

– Lakisääteiset tarkastukset ja säännölliset terveydenhuoltokäynnit ovat tulleet kuvioihin myöhemmin. Nykyisin eläinlääkärin apua käytetään huomattavasti enemmän ennakoivasti, Seija vahvistaa.

Ihmisten tekemää työtä

Maidon laatua ja kalustoa koskevien ongelmien lisäksi alkutuotantoneuvojat kohtaavat työssään yhä enemmän myös jaksamiseen liittyviä ongelmia. Kun ihmiset ovat sidoksissa vaativaan työhön ja eläviin eläimiin, lehmien hyvinvointia ei voida erottaa ihmisten hyvinvoinnista. Myös tilakokojen suurentuminen, ilmastonmuutos ja yleinen taloustilanne näkyvät kuormituksena.

– Joskus kuuntelijan ja myötäeläjän rooli voi olla neuvojaa tärkeämpi. Tarpeen mukaan osaamme ohjata ihmisen oikean avun piiriin, Seija sanoo. – Meillä on tuottajille meneillään parhaillaan myös koulutushanke, jonka tarkoitus on edistää jaksamista ja antaa tiloille työkaluja, joiden avulla tehdä omaan tilanteeseen sopivia ratkaisuja.

WQ tukee ja mittaa

Welfare Quality® on osoittautunut vuosien saatossa toimivaksi järjestelmäksi eläinten hyvinvoinnin mittaamiseen ja seuraamiseen. Se tukee vahvasti myös meijerin vastuullisuustavoitteita.

Järjestelmän vahvuuksiin kuuluu kattavuuden lisäksi se, että se mittaa hyvinvointia eläimen näkökulmasta, eikä keskity pelkästään olosuhteisiin. Neljän luokan tulostasoa ylöspäin mentäessä vaatimukset tiukkenevat koko ajan. Yli 90 prosenttia Maitomaan tuotteista valmistetaan tiloilla, jotka ovat saavuttaneet WQ-mittauksessa joko edistyksellisen tai erinomaisen tason.

– Järjestelmän avulla pystytään konkreettisesti mittaamaan, kuinka eläimet voivat. Tuloksia voi myös verrata tilan aiempiin tuloksiin. Mahdollisiin esiin tulleisiin epäkohtiin pystytään puuttumaan ja toisaalta antamaan tiloille suoria ohjeita, että mitä ja miten parantaa. Myös tilat ovat pitäneet järjestelmää hyvänä. Muutoksilla saadut tulokset ovat motivoineet parantamaan entisestään, Seija kertoo.

Maitomaalla on tapana puhua ”Maitomaan perheestä”, johon kuuluvat niin tuottajat, meijerin väki kuin maitoauton kuljettajatkin. Seija ja Sanni lukevat mukaan myös lehmät.

– Näinhän se maitotiloilla on, että lehmät ovat perheenjäseniä ja työkavereita, Sanni toteaa. – Ja töitä tehdään sen eteen, että kaikilla perheenjäsenillä on hyvä olla. Lehmien hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia.

Tulokset ovat motivoineet parantamaan entisestään.

– Sanni Murtola