Onneksi olkoon Maitomaan raejuusto!
Meidän kaikkien rakastama raikas muru, sataprosenttisesti kotimainen raejuusto saapui Suonenjoen Osuusmeijeriin vuonna 1982, jo kokonaiset neljä vuosikymmentä sitten. Maitomaan pakkauksista raejuustoa on popsittu vasta vuodesta 1997, kun osuuskunta vaihtoi nimeä.
”Raejuuston valmistus ja pakkaus olivat alkuun silkkaa käsityötä. Juustokattiloita hämmennettiin, juusto leikattiin ja annosteltiin purkkeihin käsin. Myös kattilat pestiin käsin. Laatikot ja valmiiden pakkausten tarjottimetkin leimattiin käsin. Vuorossa oli parhaimmillaan 12 henkilöä, kun nykyisin juustolasta löytyy 4 työntekijää.”
”Alkuaikoina vieraita oli osastolla jatkuvasti. Pakkaustapa ja koko tuote oli jotain niin uutta. Nykyisin vierailijoita käy tuotannossa hygieniasyistä todella harvoin.”
”Juustokeitos lämmitettiin 52 asteeseen ja lämpö mitattiin käsimittarilla. Lämmin oli keitellä.”
”Näppituntuma painoon syntyi nopeasti. Vaa’alle kun meni tarkistamaan, paino oli varsin tarkka.”
Uusia makuelämyksiä
Raejuuston valmistus oli pyörähtänyt käyntiin aiemmin jo Turussa ja Salossa, mutta 80-luvun alussa pyöreät juustopallerot olivat kuluttajille vielä outo ilmestys ja valmistusmäärät Suonenjoella kasvoivat alkuun verkkaisesti.
”Alkuun pakattiin ainoastaan 200 gramman raejuustopurkkeja. Isompi 400 gramman pakkaus tuli kuvioihin vasta paljon myöhemmin, 90-luvun lopussa.”
”Ensin raejuustopurkeissa oli vain painokansi, joka vuoti, jos purkin käänsi alaspäin. Myöhemmin käyttöön tuli saumattu kansi.”
”Vuosina 1987-88 Suonenjoella pakattiin Raella-nimistä maustettua raejuustoa. Maistatuksisssa ihmiset mieltyivät erityisesti kurkkusalaatin ja tillin makuiseen raejuustoon.”
”Kerran Raellaa pakattaessa 10 kilon jättikurkkupurkki räjähti ja sen jälkeen kurkkusalaattia löytyi ihan joka paikasta.”
”Tukkuihin toimitettava suurpakkaus oli aluksi pahvilaatikossa oleva muovipussi, johon raejuusto punnittiin. Työntekijän piti osata taitella pussi niin, että se ei vuotanut. Myöhemmin otettiin käyttöön saumattavalla muovikalvolla varustettu 2,5 kilon suurpakkaus.
Raejuusto löysi yleisönsä
Hiljalleen juustomurujen maku ja monipuolisuus voittivat suomalaiset puolelleen ja raejuusto alkoi maistua kansalle niin hyvin, että tuotantomäärät paisuivat. Parhaimmillaan raejuustoa on jalostettu meijerissä 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa.
”Juustokattilan nopeasta pesemisestä ei voinut lipsua. Kattilan seinämille kuivunut juusto ei meinannut irrota millään, joten kahvitauolle päästiin vasta, kun kattila oli pesty.”
”Raejuustoa valmistettiin maanantaista perjantaihin. Aamuisin klo 3 aloitettiin leikkaaminen ja sen jälkeen kolme työntekijää tuli keittämään juustomassaa. Kun juustomassa oli jäähdytetty, päästiin pakkaushommiin noin klo 10. Tuolloin 80-luvulla ei ikinä tiennyt, milloin iltavuorosta töistä pääsee. Välillä oltiin aamulehteä jakavan postipojan kanssa samaan aikaan kotona.”
”Kuljetusrekkojen kuskit odottivat ovella, milloin saavat seuraavan lavan kyytiin. Menekki oli niin kova. Tuotetta meni tuolloin 20 eri paikkaan. Kuskit olivat niin komeita.”
Ajat muuttuvat, juusto pysyy
Raejuustonvalmistuksen alkuaikoina elintarviketeollisuuden hygienia- ja laatuvaatimukset olivat erilaiset kuin tänä päivänä.
”Suojavaatteiden kanssa oli vähän niin ja näin. Suojahatun alta saattoi tukkakin näkyä, mikä on tänä päivänä kiellettyä.”
”Avokattiloista leijuva lämpimän juustoheran haju oli voimakas. Ensimmäisellä kerralla töihin tullessa jouduin palaamaan muutaman kerran ovelta takaisin. Nykyään käytössä on umpinaiset kattilat.”
Moni asia on vuosien varrella muuttunut, mutta sataprosenttisesti kotimaisen raejuuston suosio on säilynyt. Juustolassa työskenteleville Maitomaan raejuuston herkullinen maku on tuttuakin tutumpi.
”Nykyisin raejuustoa maistellaan sen valmistamisen jokaisessa vaiheessa, jotta voidaan olla varmoja, että laatu on kohdillaan. Yhden päivän aikana raejuustoa syntyy monta erää ja yhtä erää maistellaan useaan kertaan. Kyllä siinä kehittyy varsin tarkka raejuuston maisteluun erikoistunut makuaisti.”
Raejuusto valmistui 1980-luvulla Suonenjoellakin täysin käsityönä.